lauantai 10. maaliskuuta 2012

Hollywoodin tulokas

# Vinny Olavi # Groupie High School # Vincenzo Olavi # GHS Racing # Knockout Cocktail # Vinny's Playground # Modern Day Cowboys # nti Kaleva & the Mistake # Los Gran Artistas
 
Kauniiden ja rohkeiden eka tuotantokausi on vielä viatonta. Ei mitään kimurantteja juonikuvioita. Vain (tässä vaiheessa vielä pahamaineinen) Ridge ja tämän perhe. Tsiigattiin äitin kanssa aina kaunareita, kun olin penska. Nyt päätin hommata sille dvd-boksin joululahjaksi. Sain muuten valmiiksi muutaman biisin soololevylleni, ja jäbät repivät näistä kunnon naurut treeniksellä. Nitron mielestä syntikoilla höystetyt biisit tuovat mieleen 80-luvun pornoleffojen taustamusiikin, kun taas Mike piti kappaleita välittöminä radiohitteinä. :D Wegster tarjoili muutamaa omaa riffiänsäkin levylle, joten eiköhän niistä tällä menolla tule High Schoolin omaa kamaa, haha! Paineltiin Miken kanssa Roxxxie Traxxxin faijan ja mutsin (jotka ovat todella hyväsydämisiä ja cooleja ihmisiä viimeisen päälle) viiskymppisille eräänä lauantai-iltapäivänä. Safkat, boolit sekä skumpat maistuivat, ja bileet olivat muutenkin uskomattoman siistit. Heitin pikaisesti läppää paikalle saapuneiden Psycho Seasonin äijienkin kanssa ennen feidaamista lentokentälle. Johnny Boy neuvoi muutaman Kalifornia-vinkin reissua varten, ja Traxxxin kanssa sovittiin menevämme lounaalle pitkästä aikaa, kunhan meitsin perse raahautuu takaisin Suomen kamaralle. Kivoja heeboja! Meikä oli jo pitkällä Atlantin taivalla, kun Mike Rockberry oli legendaarisesti sammunut bileiden jälkimainingeissa saunan lauteille. Onneks rumpali on tietojeni mukaan ainakin toistaiseksi elävien kirjoissa.

# Vinny Olavi # Groupie High School # Vincenzo Olavi # GHS Racing # Knockout Cocktail # Vinny's Playground # Modern Day Cowboys # nti Kaleva & the Mistake # Los Gran Artistas
Nyt ryystän Coronaa San Franciscon Van Ness Streetin ja Lombard Streetin kulmassa sijaitsevan Comfort Innin kattokerroksessa ja odottelen kohta alkavaa stand up -keikkaa maineikkaalla Cobb’s Comedy Clubilla Columbus Streetillä. Näkymä ikkunasta on aika siisti, sillä Alcatrazin vankilasaaren, Golden Gaten ja Oakland Bay Bridgen lisäksi on mahdollista spotata Berkeley kokonaan ja myös Oaklandin tuikkivat valot. Niin, tämän illan komiikkaohjelmistosta vastaavat Conanistakin tutut Deon Cole ja Laurie Kilmartin. Tapahtuma ilmeisesti filmataan johonkin keskusteluviihdeohjelmaan. Edellisen kerran istuin talk shown lehtereillä Kölnissä, kun Stefan Raab filmasi päivittäistä TV Total -ohjelmaansa. Jos ei hyvätasoista OokkoNääNauranu-klubia lasketa, en ole myöskään kuluttanut aikaa kunnon komiikkaklubilla Edinburgin Live Comedy Club -visiitin jälkeen, joten illasta tulee varmasti loistava, kun seurakin sattuu sellaista olemaan. Vastapäinen, tunnelmallinen Black Magic Voodoo Lounge houkuttelisi myös, mutta saa nähdä, ehtiikö tässä enää tehdä ylimääräistä visiittiä. Vähän aikaa sitten syötiin illallista Fisherman’s Warfin satamaromantiikkaa tihkuvassa Tarantinos-raflassa ja haettiin jälkkäriksi vastapäisestä suklaapuodista maittavat maapähkinälevyt. Aamulla hypättiin hulppean Amici’s Pizzan edestä four wheelin kyytiin ja raidattiin Golden Gatelta legendaariselle hippialueelle Haight-Ashburylle, jossa Haigh Streetin ja Lyon Streetin kulman värikkäissä taloissa muun muassa Jimi Hendrix on viettänyt lapsuuttaan. Erittäin asiallista seutua! Samalla alueella sijaitsevan Alamo Squaren ympäristössä on kuvattu myös Arskan Lastentarhan Kyttää ja paskaa Mrs Doubtfirea. Union Squaren lähistöllä taas sijaitsevat massiivisen Westfield-kauppakeskuksen lisäksi superkorkea Marriot-hotelli sekä finanssipilvenpiirtäjät, joiden lomassa Dirty Harry lahtasi porukkaa joskus 70-luvulla. Coolia! Oli pakko keskeyttää kruisingi nälän yllättäessä, jonka paikkasin The Stinking Rose -nimisessä valkosipuliravintolassa Columbuksella juuri Chinatownin ja Little Italyn North Beachin rajaseudulla (kulman takana sijaitsi ennen legendaarinen punkklubi Mabuhay Gardens, nykyinen 443 Broadway).

Matt Nitro # Groupie High School
Heräsin siis viime sunnuntaihin Heathrowssa, jossa maittavat hasselpähkinäkaakaot herättivät sopivasti pitkälle LA:n lennolle. Kulutin aikaani Eric Cantonan juontaman Lookin for Milanon, Tim Richmonin To the Limitin, Helen Skeltonin Girl on Wiren sekä Concrete Circuksen, Crashin High:n ja Cowboys&Aliensin avulla, dokkarifriikki kun olen. Losissa aikaero painoi sen verran, että Hollywood Boulevardin mäkkäri oli ainut visiitti ekan illan aikana, vaikka Rockstars&Angels-nimeä kantava vaatekauppa muutaman korttelin päässä olisi houkutellutkin. Budjattiin ihan Walk Of Famen vieressä Highlandin ja Franklinin kulmassa, lähellä pahamaineista Orchid Streetiä ja kujaa, jossa esimerkiksi gunnareiden jäbät viettivät ensimmäisiä Losin vuosiaan. Aamulla hyppäsin massiivisen GMS Yucon Denalin puikkoihin ja painettiin suoraan Van Nyusin Vallartaan virvokkeita hakemaan ennen draivia Warner Bros Studioiden kautta aurinkoiselle Mulholland Drivelle ja sieltä taas Veniche Beachille saakka. Ocean Front Walkia kävellessämme en voinut välttyä ajatukselta muuttaa Losiin ja elää huoletonta surffipummin laiffia hankkimalla elantoni esimerkiksi rantavahtina tai blokkarina. Miten helppoa! Navigaattori kusetti meitä ihan kunnolla ja opasti takaisin Länsi-Hollywoodiin Inglewoodin ja South Centralin (jonka lähellä esim Compton sijaitsee) kautta, joten epäilinkin, että joku kolmikosta Eazy-E, Ice Cube, Dr Dre oli avustanut tuon kyseisen naviksen ohjelmoinnissa. No vedetiin sitten apostolilla Sunset Boulevard päästä päähän aina Rainbowiin saakka, ohittaessamme matkalla Palladiumin (jossa Gunnarit soittaa tänään homecoming-keikkansa), Whiskeyn, Viper Roomin, Roxyn sekä kuuluisat Body Shop- ja Seventh Veil -strippimestat. Sunset Strip ei todellakaan ole enää maineensa veroinen, mitä kuvastaa hyvin Rainbowin tarjoilijan ”You’ve got the biggest hair in Hollywood after eighty-nine” -kommenttikin. Paikka oli sisustettu valtavalla kuvakollaasilla ja halvoilla puutarhakalusteilla ulkoa, kun taas sisällä sijaitsi pelkästään huima määrä loosheja ympyrän muodossa. Biisit oli tietenkin taattua laatua, double burgerit ja bisset niin vitun isoja, että oli lopulta pakko ottaa bussi takaisin hemmaan.

Mike Rockberry # Groupie High School # Modern Day Cowboys # nti Kaleva & the Mistake # Los Gran Artistas
Seuraava päivä starttasi Reebookin Body Trec -laitteella hotellin salilla maittavien maapähkinävoileipien mutustelun jälkeen. Kruisailtiin Santa Monica Boulevardia pitkin mm. Troubadourin ohi aina Beverly Hillsiin saakka, jossa kurvattiin Rodeo Drivelle ja sieltä kuuluisalle Santa Monica Pier -laiturille, joka ei todellakaan ollut vielä tähän aikaan vuodesta rantakunnossa. Paleli niin vitusti, enkä tajuakaan, miten paikalliset tarkenevat kävellä rannoilla t-paidoissa ja shortseissa keskellä Kalifornian talvea. Onneksi vitullinen tuuli lakkaa heti, kun kävelee vähän kauemmas tuuliselta rantaviivalta. Kylmyyden vuoksi meitsin surffailut on toistaiseksi jääneet surffailematta. What a shame! Olin myös yllättynyt siitä, että San Franciscon ja Santa Cruzin kuuluisimmat spotit olivat MUKA sopivasta surffivuodenajasta huolimatta neljä kertaa paskempia kuin esimerkiksi Nallikarin tai Hailuodon vastaavat. Cruzin beachi oli pieni, eikä sinne sijoitettu huvipuistokaan ole auki talvisin, joten parhaimmiksi kokemuksiksi pikkukaupungista jäivät Super 8 -hotlan uima-allas, Rip Curlin surffi-outletti sekä Safeway-tavaratalosta ostetut take away -sushit, swiss-rollsit ja jalapenopotut. Sen jälkeen roadtrippi jatkui Boulder Creekin läpi Redwood Trailille, jossa kasvaa vittu maailman vanhimpia puita. No ei ihan meikän mesta, mutta kun päästiin tänne Fransicoon, alkoi lyyti jälleen kirjoittaa. Oon sitä mieltä, että juokseminen on paras tapa nähdä paikkoja missä tahansa, joten heitin Puumat jalkaan ja löin iPhonen navigaattoriin reitin. Se kulki Chesnutin (tsiigasin Marina Middle Schoolin kentällä hetkisen baseballia, sillä vitun Giants pelaa kotiottelunsa poikkeuksellisesti ARIZONASSA) ja Pacific Heightsilla sijaitsevan Union Streetin kauppakatujen ohi aina Franklinille, Lafayette Parkille ja Japantowniin. Pysähdyin hetkiseksi tsekkaamaan tyttöjen lacrosse-matsin Jefferson Square Parkilla, Cough Streetillä ennen jatkamista. Little Saigoniin saapuessani tunnelma muuttui kuumottavaksi, sillä Turkin ja Hyden kulmassa parveili lähinnä narkkareita sekä pummeja, ja Lafayette Coffee Shopin edustan olivat vallanneet low-ridereissa notkuvat gangstat. Pääsin kuitenkin hengissä ylös saatanan jyrkkää Nob Hillia (kyseinen mäki on muka yksi Fransiscon loivimmista). Loppulenkki tarjosi myös viihdettä, sillä paikallinen nudistikulkue tykitteli vittu mankeleilla vastaan aivan hotellin edessä, WTF!? Kaksi tuntia takana, kunto noussut helvetisti ja kaupungin keskusta valloitettu. Ei paskemmin, vai mitä?  
     
Wegster # Groupie High School


LA:sta lähdettyämme taakse jäivät Malibun kukkulat ja lopulta myös Ventura Freeway, kunnes päästiin Santa Barbaraan asti illallispaussille. Joey’sissa tarjoiltiin kanapastat ja Budweiserit meikän makuun. Yömestamme sijaitsi Santa Mariassa, jossa ilta kului jälleen kuntosalilla lueskellen Sports Illustratedia ja tsiigaillessa Hangover kakkosta. ”Jatko-osat on perseestä” -sanonta ei toimi Terminatorin kohdalla, mut tän kohdalla kyllä. Kalifornian rannikon kaupungit ovat järkiään pieniä ja joko rantahenkisiä tai satamaromanttisia, kuten Morro Bay. Sataman edustalla, vähän matkaa pohjoisemmaksi viinitiloilta ja hiekkadyyneiltä, parveili mylviviä merileijonia ja kauempana myös kookkaampia merinorsuja. Mieleen jäi myös vanhan Carousel Taffy -karkkipuodin köyryselkäinen symppismummo, joka hymyilevin naamoin antoi ottaa karkeista maistiaisia sen verran, ettei Giovanni’s raflan fish&shipsit menneet enää alas millään. Highway ykkönen oli huikea maisemapläjäys kaikin puolin ennen saapumistamme Montereyn keskustan Bistroon. Paikka oli paikallisten taiteilijoiden suosima, mistä osoituksena esimerkiksi paperinen pöytäliina, johon oli mahdollista inspiraation iskiessä taiteilla pöydän päälle roudatuilla kynillä ja pensseleillä. Mietin myös Santa Luciassa sijaitsevan Hearst Castlen kohtaloa. Sen omisti joku jäbä, jonka piti olla vitun rikas (ainakin sisustuksesta ja neliömäärästä päätellen), mutta kun se delas, paljastuikin, että kaverilla oli miljoonavelat. Tästä johtuen koko paska lahjoitettiin takaisin valtiolle. Vittu mikä diili – saa asua velaksi koko elämänsä kartanossa, ja sitten vaan kuoltuaan lahjoittaa luukun takaisin Kalifornialle. Kaikki voittaa, eiks vaan… ;)

# Vinny Olavi # Groupie High School # Vincenzo Olavi # GHS Racing # Knockout Cocktail # Vinny's Playground # Modern Day Cowboys # nti Kaleva & the Mistake # Los Gran Artistas
Rakastan yleensäkin roadtrippejä niin helvetisti. Kaikkein parasta on tietenkin raidailla hanin kanssa pitkin ja poikin, pysähtyä välillä syömään, bisselle, pussaileen, ihaileen maisemia tai vittu nukkuun vaikka päikkärit. Sellaista on taas ens kesänä luvassa kotisuomessakin! Tähänastisen tripin yksi hauskimmista oli sananvaihto parin pikkukaupungin jenkkipojan kanssa Joey’sin vessassa:
Juntit vittuilevaan äänensävyyn: ”Heyy, what’s a city boy doing here in Santa Barbara?”
Meitsi: “Having a pasta and drinking a beer, but the question is – what are YOU guys doing here in men’s restroom TOGETHER, huh?”
No onneks ei oltu enää Comptonissa. Nyt juoksujalkaa sinne klubille, sillä tiputin juuri melkein täyden Smirnoff-pullon hotellihuoneen lattialle, mikä tarkoittaa sitä, että kenkiä ei paljon riisuta yöksi (ei kai niitä muutenkaan). Moido!