tiistai 30. elokuuta 2011

Let the good times roll...

Ei – se ei ole minkäänlainen viittaus Bon Jovin menestyslevyn nimeen. Se on yksinkertaisesti liukuvoidemerkki, joka ikuistettiin levynkanteen liukkaripullon muodossa. Siitä siis tulee meidän debyyttilplatan nimi, koska jossain välissä tajusin, että sanapari on cooliutensa lisäksi myös loistava kirjainyhdistelmä kuvaamaan tulevan albumin matskua. That’s the spirit!


Mixing the slippery...
Edellinen viikko oli jokaiselle bändin tyypille hmmm.... jokseenkin erilainen. Wegster hävisi maan alle täsmälleen sillä samalla sekunnilla, kun Mike harppasi toiselle puolelle manteretta, Kreetan lämpöön. Ei päästy kolmestaankaan treenailemaan, sillä Nitro kertoi saaneensa jostain vitunmoisen kuumetaudin, ja loppujen lopuksi kävikin ilmi, että äijä sairasti keuhkokuumetta. Onneks jäbä saatiin kuosiin suoraan suoneen ruiskutetuilla antibioottiliuoksilla, joita Matt oli käynyt vetämässä kolme kertaa päivässä. Rockberry oli siis levytellyt seuralaisineen viikon beachillä, kun taas me keskityttiin shoppailuun Stokiksessa ja perushengailuun Siljalla sekä viikonlopun ajan Helsingissä. <33 Maanantaina kotiuduttiin Miken kans bäkkiin Ouluun (meikä kurvaili suoraan juna-asemalta intilaiseen raflaan parhaassa seurassa NAM) ja ehdittiin vetää kunnon treenitkin – tosin Nitro puhalteli siihen malliin, ettei revittely tehnyt varmaan vielä hyvää tyypin keuhkoille. Myöhemmin illalla Wegster oli puolestaan kuitannut feverin itselleen, joten meidän lauantain kuntoa koetellaan nyt kyllä kaikilla helvetin tavoilla!

 Meikä on täysin koukkuuntunut Wegsteriltä lainaamaani Red Dead Redemptioniin, joka vetää vertoja äsken läpi tykittämälleni L.A. Noirellekin. Aivan saatanan hyvä geimi – suosittelen muuten myös kyytipojaksi Sergio Leonen awesomin Hyvät, Pahat ja Rumat -leffan kattomista näin ohimennen, kun länkkärivillitys sattui taas puraisemaan, heh. Leffoista puheenollen, tajusin myös viikonloppuna vihdoin, mistä Mulholland Driven ylitsepääsemättömän sekopäisessä juonessa on ideana! Ja jos oikeen anteliaalle päälle jostain syystä satun, voi olla että kerronkin sen joskus täällä, jopa senkin, mitä se saatanan koditon hamppi siellä kahvilan takapihalla oikein symboloi. Anyway, Mike keskeytti aamulla taukoamattoman NHL 99  –putkensa (WTF, äijä on jämähtänyt edelliselle vuosituhannelle), ja kehotti meikää tekemään samoin Red Deadin suhteen. Käytiin lounastamassa loistavassa Fit Wokissa,  minkä jälkeen käytettiin seuraavat pari tuntia meidän ensi lauantain keikkajulisteiden jakamiseen. Ette bongaa Uleåborgista varmaan sellaista vitun pylvästä tai seinää, mistä sitä posteria ei löytyisi!
Keltaiselle Aitalle nousee lavat ja kaikki pelit sekä pensselit meitä varten, nyt kun vielä saataisiin äijät terveeksi! Luvassa on myös aivan varmasti pari coolia ylläriäkin, kunhan showtime koittaa. Timmy Lover lähetteli muuten ekan, hiukan miksaillun version Hanging with the boysista ja pakko myöntää, että cooliltahan se kuullosti. Good Times!!